lauantai 25. elokuuta 2012

Agatha Christie - Eikä yksikään pelastunut

"Saaressa oli jotain maagillista. Sen pelkkä nimi sai mielikuvituksen toimimaan. Yhteys ulkomaailmaan katosi, saari muodosti oman maailmansa. Maailman, josta ei ehkä koskaan voisi palata."

Kymmenen erilaista ihmistä houkutellaan salaperäiselle Neekerisaarelle. Jokainen heistä on joskus tehnyt jotakin, minkä haluaa unohtaa. Tunnelma omituisella saarella tiivistyy, ja pian jokainen joutuu tekemään tiliä menneisyytensä kanssa.

Sain kirjan luettavakseni koulun kautta. Jokaisen luokkamme oppilaan tuli lukea kirja, ja teemme siitä jonkinnäköisiä tehtäviä sitten, kun kaikki ovat sen lukeneet. Suhtaudun aina innokkaasti kirjoihin, joita tulee lukea koulua varten. Tähän suhtauduin kuitenkin vieläkin innokkaammin, sillä oli kuullut paljon hyviä asioita tästä kirjasta. Mielestäni en joutunut pettymään.
Kirja vei minua mukanaan koko ajan, enkä meinannut malttaa lopettaa sitä, kun kirjassa alkoi tapahtua. Istuin pitkiä aikoja kerrallaan nenä kiinni kirjassa ja pian huomasinkin sen loppuneen.
Hahmot olivat huolellisesti suunniteltuja, mutta heitä oli aika monta, kaikenkaikkiaan kymmenen + muutama muu sivuhenkilö, joten oli hankalaa keskittyä miettimään, kuka on kukakin. Hieman ennen kirjan puolta väliä aloin muistamaan hahmojen nimiä hieman helpommin, mikä helpottikin lukemista paljon.
Yleensä tämän tapaiset murha- kirjat ovat ennalta arvattavia. Tämä kirja ei mielestäni kuitenkaan ollut koko aikaa ennalta arvattava. Välillä kylläkin, mutta se ei ollut pahasta, koska suurin osa kuitenkin oli täysin ennalta arvaamatonta.
Kirja oli hyvä, sopivan jännittävä, hieman erilainen, entä mihin olen tottunut. Suosittelen kyllä lukemaan.


-Maria

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti